CHANIA & ATLANTICA CRETA PARADISE HOTEL

Olimme tosiaan viikon lomalla Kreikan suurimalla saarella, Kreetalla. Hotellimme sijaitsi Geranissa, joka kuuluu Hanian alueyksikköön, mutta josta on itse Hanian kaupunkiin matkaa n.12 km. Hotellimme oli Finnmatkojen Blue Village konseptiin kuuluva Atlantica Caldera Creta Paradise Hotel. Blue Village -hotelleissa on ilmeisesti aina iso allasalue lastenaltaineen, järjestettyä toimintaa ja viihdettä sekä oppaat paikalla päivittäin. Hotelli sijaitsi merenrannassa, rantaan pääsi siis aivan altaiden vierestä ja maksuttomat aurinkotuolit ja varjot olivat asukkaiden käytössä. Ranta oli täynnä pieniä kiviä ja meri oli hyvin tuulinen. Vesiurheilumahdollisuuksia ei juuri ollut, ilmeisesti oli mahdollista lähteä järjestetylle snorklausreissulle [joka varattiin rannalla sijaitsevasta pienenestä palvelupisteestä] tai lainata ilmaiseksi kajakki ja meloa rannan edustalla.

Oman hotellimme välittömässä läheisyydessä oli toinen Blue Villageen kuuluva hotelli, Caldera Beach, jonka allasalueet ja buffet olivat myös meidän käytössämme ja toisinpäin. Molempien sisarhotellien alueet olivat hyvin laajat. Niiden läpi kulki tie ja majoitustilat jatkuivat vielä pitkälle toiselle puolelle. Hotelleissa ei muuta eroa oikeastaan ollut, kuin että oma hotellimme, Paradise, oli saanut yhden tähden enemmän ja näin buffet-illallinen maksoi meidän hotellin puolella 5 euroa enemmän kuin Beachin puolella ja meidän hotellimme huoneissa oli usein suora pääsy omalle altaalle.

Hotellialue oli hyvin vehreä ja kaunis, ja molempien hotellien alueella oli kaksi suurta uima-allasta. Alueilla oli muutamia kahviloita, allasbaareja, sekä All Inclusive -asukkaille ruoan ja juoman noutopisteitä. Kuvassa oleva pyöreä rakennus on ravintola, jonka tällä puolella toimii Blue A La Carte ja toisella puolella All Inclusive -asukkaille ravintola, josta he saivat ostaa annoksia listalta ja saivat sitten ymmärtääkseni hyvityksen hotellilaskuun. Meillä aterioihin kuului vain aamiainen, sillä hotellin aamupala oli todella monipuolinen ja herkullinen, mutta illalliset söimme mieluummin ravintolassa. Gerani oli alueena hyvin paljas. Hotellialueemme ulkopuolella ei ollut juuri mitään muuta kuin peltoa ja tyhjiä rakennuksia. Caldera Beach -hotellin vastaanoton vieressä sijaitsi kuitenkin kaksi markettia, joista sai ostaa erilaisia rantatarvikkeita, asusteita, juomia ja ruokaa. Kävelimme siis lähes joka ilta muutaman kilometrin Geranin vieressä sijaitsevaan Plataniakseen, jossa oli pitkä katu täynnä perus turismimeininkiä, eli kymmeniä ravintoloita ja krääsäkauppoja. Plataniaksessa oli kauniita ravintoloita, mutta ehdottomasta parhaat ja myös edullisimmat annokset söimme hotellialueen omassa Blue A La Cartessa. Voin todella lämpimästi suositella lohta ja paikallista valkoviiniä, kun taas poikaystäväni suosikki oli pihvi Madeira-kastikkeella.

Alla oleva kuva on omalta altaaltamme. Kyllä, vaikka emme erikseen maksaneet huoneesta omalla altaalla, jostain syystä kuitenkin saimme ns. perhehuoneen, jonka terassilta oli suora pääsy tälle altaalle yhdessä neljän muun huoneen kanssa. Hotellihuonekin oli mitä siistein ja kerrankin king sized sänky oli pehmeä ja lakanat miellyttävän tuntuisia.

Ostimme matkaa varten digikamerallemme veden kestävän suojapussin, jonka turvin kameran pystyi upottamaan veden alle ja ottaa sitten vedenalaisia kuvia ja videoita. Tässä sukelten omassa altaassamme, voi hitsi oli siistiä!

Kävimme myös usein yöuinneilla, kun viereisten huoneiden asukkaat eivät enää altaalla oleilleet ja saimme varmasti uida ihan rauhassa. Allas oli myös valaistu kauniisti, joten kyllä kelpasi.

Matkustimme yhtenä päivänä Hanian kaupungin keskustaan. Päätimme matkustaa bussilla, sillä lippujen hinnat olivat n. 2 euroa per henkilö, kun taksimatka hotelliltamme olisi maksanut 20 euroa. Hotellialueemme suomenkieliset oppaat neuvoivat läheiselle bussipysäkille, josta piti nousta bussiin, jossa luki chania tai xania. Bussiin noustiin keskiovesta ja kun oli istunut paikalleen, niin rahastaja tuli myymään liput. Bussin päätepysäkki sijaitsi Hanian keskustassa, joten kyydissä sai istua rauhassa loppuun asti. Matka Geranista keskustaan kesti n. 30 minuuttia. Liikkeelle kannatti lähteä heti aamusta, sillä joinain viikonpäivinä kaupat menivät kiinni jo kahdelta.

Suurin shoppailukatu, Skalidi, sijaitsee bussiasemmalle saapuessa [jos katsoo asemaa siitä suunnasta, johon bussit parkkeeraavat] oikean käden puolella. Skalidilla ovat vierekkäin Stradivarius, Zara, Bershka ja Pull and Bear. N:n harmiksi urheiluliikkeitä ei juuri ollut. Pääkadulta poistuttaessa oli yksi Adidaksen kenkiä myyvä liike ja nahkakadulle suunnattaessa löysimme pienen miesten liikkeen, jossa myytiin Levistä ja Leetä.

Alla olevassa kuvassa on nahkakatu, jolla käveltäessä suorastaan tuokstui nahka. Muita shoppailumahdollisuuksia Haniassa ei juuri ollut. Itse löysin Stradivariuksesta ja Bershkasta muutamia paitoja ja N taas osti neuleen Pull & Bearista, sekä Leen nahkavyön aiemmin mainitsemastani liikkeestä. Bussimatkan aikana näimme jossain Hanian ja Plataniaksen välissä Intersportin ja Spider-nimisen kaupan, sekä värikkään Jumbon. Halusimme käydä nämäkin kaupat läpi, mutta se osoittautui suureksi virheeksi. Spider näytti hyvältä ulkoa päin, mutta sisältä oli kuin Tarjoustalon vaateosasto. Intersportissa oli samanlaiset hinnat kuin Suomessakin, eikä valikoima ollut kovin suuri. Jumbo taas ei ollut todellakaan kauppakeskus, vaan yksi Hong Kongin tai Tarjoustalon tyylinen iso kauppa, jossa myytiin paljon leluja, lasten vaatteita ja erilaisia kodin (krääsä)tarvikkeita. Jumbolle matkustimme keskustasta taksilla, ja kun sitten olimme matkaamassa takaisin Geraniin päin, niin lähin bussipysäkki oli todella kaukana emmekä tienneet mihin bussiin hypätä. Onneksemme vähän ajan odottelun jälkeen ohi ajoi sattumalta taksi, jonka viitoimme pysähtymään. Suosittelen siis vain käymään Hanian keskustan läpi ja sitten matkaamaan bussiasemalta, jossa kerrotaan mihin bussiin pitää hypätä, takaisin.

Yksi päivämme oli omistettu Kreetan eteläpuolella sijaitsevan Elafonissi-rannan tutkimiselle. Ostimme valmiin, järjestetyn retken Finnmatkoilta, jolloin bussi poimi meidät hotellin edestä ja myös tulomatka oli hoidettu valmiiksi. Bussimatkat kestivät ainakin puolitoistatuntia molempiin suuntiin, ja vuoristoissa kulkeva tie oli hyvin mutkitteleva ja kapea sekä korkeuserot suuria. Matka oli aika rankka herkkävatsaisille, ja N ainakin kärsi pahasta matkapahoinvoinnista.

Perille päästyämme yhdestä aurinkotuolista ja varjosta piti maksaa 7 euroa, ja rannalla oli kunnon wc:t, joiden käyttö maksoi 50 senttiä. Rannalla oli myös pieniä kioskeja, joista sai syötävää ja juotavaa.

Kyseessä oli tosiaan paratiisiranta valkealla hiekalla. Elafonissin ranta oli pitkälle hyvin matala, joten kirkkaassa, vaaleansinisessä vedessä oli mukava kahlata. Ja syvemmällä myös sukellella.

Seuraavana päivänä osallistuimme jälleen valmisretkelle, tällä kertaa venereissulle Gramvousan saarelle. Bussimatka satamaan, josta veneemme lähti, oli tällä kertaa hieman helpompi, sillä tiet olivat suorempia kun emme menneet vuorille lainkaan.

Vene oli todella suuri ja siellä myytiin virvokkeita sekä ruokaa. Vene vei meidät suoraan Gramvousalle, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Kyseessä oli hyvin karu saari, jonka päällä korkeimmalla kohdalla oli linnoituksen rauniot.

Matkailijoilla oli mahdollisuus kavuta linnakkeelle asti jyrkkää, kivistä polkua pitkin. Kolmenkymmenenasteen helteessä kapuaminen oli todella rankkaa, mutta kun mukana oli vettä ja hyvät kengät, niin pääsimme ylös n. 15 minuutissa.

Ylhäältä oli ihan kauniit näkymät muille saarille ja alas rannalle, jonka edustalla oli omakin suuri veneemme. Linnakkeen rauniot kiinnostivat huomattavasti enemmän N:ää kuin minua, mutta tulipahan nekin nähtyä.

Gramvousan saarelta vene vei meidät vastakkaiselle rannalle, jossa oli sininen laguuni. Rannalla ei ollut tuoleja, eikä varjoja, jonka takia veneeltä pystyi vuokrata aurinkovarjoja 4:llä eurolla. Rannalla oli myös yksi pieni pukukoppi, jossa pystyi vaihtamaan vaatteet.

Laguunin pohja oli hieman likainen ja kivikkoinen, tosin kun ui hieman pidemmälle niin vesi tosiaan oli turkoosia ja pinnalta näkyi pohjaan asti. Henkilökohtaisesti pidin enemmän Elafonissin rannasta, tosin bussimatka sinne oli ikävä. Kaikenkaikkiaan reissu oli hauska ja etenkin hotellialue upea, mutta olen edelleenkin rakastunut viimevuoden lomakohteesemme Kyproksen Protarakseen.

// Here are some photos from Crete. Our hotel, Atlantica Caldera Creta Paradise, was beautiful but there were nothing outside the hotel area. We made trips to Elafonisi beach and Gramvousa island, which were great, especially Elafonisi was beautiful. I had a fun vacation, but I still love Cyprus more.